Puu

¨Puistopuut ovat jaloa paikallismateriaalia

Artikkeli vanhojen puistopuiden käyttämisestä muotoilussa. Artikkeli on julkaistu ProNatMat-pääjulkaisussa Promoting Natural Materials. Katso artikkeli tästä. Artikkeliin liittyvät kuvat täällä.

unelmapuisto

Devepark ja ProNatMat yhteistyö 2010 esitelmä

Devepark esitelmä

Puu

 MG urri suured haavad

OMINAISUUDET:

Puu on suurikokoinen monivuotinen ja puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Puut jaetaan lehti- ja havupuihin, joiden sisälläkin on suuria eroja puuaineksen ominaisuuksissa eri puulajien sisällä. Maapallolla on noin 10 000 havupuulajia ja 30 000 lehtipuulajia. Näistä Suomessa kasvaa kolmea pääpuulajia; koivu, mänty ja kuusi. Lisäksi Suomen puuteollisuudella on harvinaisempia puulajeja rajoitetusti käytettävissä.

Eri puulajit eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan huomattavasti. Mänty on helposti työstettävää, kevyttä ja pehmeää. Se kestää hyvin säätä, mutta sillä on melko hauras sydänpuu. Koivu on vahvaa ja taipuisaa, mutta halkeaa naulatessa helposti. Väriltään koivu on vaaleaa, mutta muuttuu kuivauksessa helposti ruskeaksi. Sitä on helppo työstää, mutta se myös lahoaa helposti. Kuusi on kevyttä ja pehmeää, väriltään vaaleaa ja sillä on yleensä terveet oksat.

Tiheyden mukaan luokiteltuna puuaineeltaan kevyitä (kuivatuoretiheys 300-400 kg/m³) ovat kuusi, mänty, haapa, lehtikuusi, tervaleppä ja lehmus. Muut kotimaiset puulajit ovat tiheydeltään keskiraskaita (450-600 kg/m³). Kevyet puulajit ovat yleensä pinnaltaan pehmeitä ja kestävät heikoimmin mekaanista kulutusta kuin raskaat puulajit. Tiheät ja raskaat puulajit ovat taas kovia ja kestävät hyvin kulutusta pinnoissa sekä kalusteiden rakenteissa ja liitoksissa. Kotimaisista puulajeista puuaineeltaan kovia ovat muun muassa saarni ja tammi sekä keskikovia jalava ja pihlaja.

KÄYTTÖ:

Teollisuuteen kasvatettua puuta käytetään monipuolisesti erityisesti rakentamisessa ja huonekaluteollisuudessa. Puulajin ominaisuudet määrittävät mihin tietty puulaji on sopivaa. Esimerkiksi koivusta tehdään vaneria ja huonekaluja. Mäntyä käytetään yleisenä rakennuspuuna, huonekaluihin ja erityisesti puutarhakalusteisiin. Kuusta käytetään rakennuspuuna, sekä raaka-aineena vanereihin ja paneeleihin.

Myös vanhoille kaadetuille puistopuille on etsitty käyttömahdollisuuksia. Yleensä puut ovat päätyneet polttoon tai kaatopaikalle, mutta vanhan puun arvon mukaista olisi hyödyntää puu harkitummin ja monipuolisemmin. Turussa on pyritty selvittämään puun jatkokäytön mahdollisuuksia. Käyttökelpoisimmat puistopuut ovat vuorijalava, lehmus, poppeli, haapa ja tammi.

Vuorijalava on kaupunkien puistoissa hyvin yleinen puulaji, joka on kasvanut osittain jo 200-vuotiaaksi. Puiden ikä tuo tullessaan erilaisia rasituksia (repeämät, halkeilut ja erilaiset taudit), jonka vuoksi niitä joudutaan aika ajoin karsimaan ja kaatamaan.

Puuaineeltaan vuorijalava on tiivistä, kovaa ja sitkeää, väriltään tumman ruskeaa, se kestää kohtalaisesti tammen tavoin myös kosteutta.
Vuorijalava soveltuu sitkeytensä ansiosta hyvin taivutuspuuksi sekä veistopuuksi. Lisäksi vuorijalavalla on hyvin monipuoliset käyttökohteet muun muassa huonekalut, työkalut, sisustuselementit ja puustruktuurinsa ansiosta se on hyvin suosittu sorvauspuu.

Puistoista kaadetuista jalavista voidaan hyödyntää runko ja noin 20 cm paksut oksat. Runko on usein niin järeä, että sen käsittely on hankalaa ilman koneita, tukin sahaamiseen onkin kehitetty niin sanottu tukkivannesaha jolla voidaan isompikin tukki paloitella helpommin käsiteltäviksi lankuiksi.
Tukin sahaamista lankuiksi on käytetty pääsääntöisesti 50mm paksuutta, pienemmät (oksat) voidaan joko halkaista keskeltä jolloin kuivuminen nopeutuu. Jos puuta halutaan sorvata ja jättää pyöreäksi sen päihin kannattaa sivellä maalia tai liimaa halkeilun estämiseksi lisäksi puut voidaan ”aisata” eli kuoria paikoitellen jotta puu pääsee kuivumaan. Varastointipaikaksi soveltuu parhaiten ilmava ja varjoinen katos johon ei pääse auringon säteet. Jalava on melko hitaasti kuivattava puulaji koska se on suhteellisen tiivis puulaji.

Suomalainen puistolehmus soveltuu käytettäväksi veistopuuna ja sorvauspuuna, lisäksi sitä voidaan käyttää hyvin muun muassa harjojen varsissa, leikkikaluissa ja pienoismalleissa.

Kovin pitkiä hyvälaatuisia kappaleita lehmuksesta ei saa, koska sitä leikataan usein jolloin runko saattaa olla hyvin epätasalaatuinen. Lehmuksen kuivaaminen on kohtalaisen helppoa koska se on suhteellisen huokoinen puulaji.

Poppeli ja haapa kuuluvat samaan (populus) heimoon ja ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia. Ne soveltuvat erinomaisesti erilaisiin taivutusrakenteisiin ja muun muassa pienoismallien raaka- aineeksi. Haapa sopii erinomaisesti myös sisustuspaneeliksi. Poppeli ja haapa ovat helppo kuivata koska ne ovat rakenteeltaan huokoisia puulajeja.
Tammi on puulajina kaikkein monipuolisin, koska sillä on hyvät taivutusominaisuudet. Tammi kestää hyvin kosteutta ja kulutusta sekä lisäksi sen väri ja pintakuviointi ovat kauniita. Tammea käsitellään samoin kuin jalavaa.

SAATAVUUS:

Puuta saa ostaa erilaisilta puutavarayrityksiltä ja suoraan metsänomistajilta. Myös kaupunkien ja kuntien puistoryhmiltä voi kysellä kaadettua puuta. Jokamiehenoikeuksien nojalla voi kerätä maahan pudonneita risuja ja oksia.

LINKIT:

Yhteistyölinkki puualan yrittäjille:
www.puufoorumi.fi
Tietoa eri puulajeista:
www.metsavastaa.net/puulajit
Puistopuiden monimuotoisuudesta:
http://tiedebasaari.wordpress.com//?s=puistopuut
Paljon tietoa puualasta (viroksi)
www.puuinfo.ee
Video Puusta puukengiksi
http://www.youtube.com/watch?v=GGREoQfGo1s

Kansalliset instituutiot, tutkimuslaitokset, tietokannat

www.envir.ee - Viron ympäristökeskus
www.rmk.ee - Viron valtion yhteiskahankintakeskus
www.keskkonnainfo.ee -Viron Ympäristötiedon keskus, sisältää metsiin liittyvää tietoa ja rekistereitä
www.kik.ee - Viron ympäristöivestointien keskus
www.eramets.ee - Viron MEtsäkeskussäätiö


www.fao.org/forestry - ( FAO ) Metsätalouden tietokanta
www.unece.org - YK:n Euroopan talouskomission (mukana myös USA, Kanada) puukaupan osasto, arviot ja ennusteet.
www.efi.int - Euroopan metsäinstituutti

www.innovawood.com - Euroopan yhteinen metsä-, puu-ja huonekaluteollisuustutkimus, koulutus- ja tiedonsiirtojaos INNOVAWOOD

www.forest.fi - Suomen metsätalouden tietokanta
www.metla.fi - Suomen metsätalousinstituutti

www.skogssverige.se - Ruotsin metsätalouden ja -teollisuuden tietoportaali
www.skogforsk.se - Ruotsin metsätalouden tutkimuslaitos
www.tratek.se - Ruotsin puuteknologian instituutti
www.treteknisk.no - Norjan puuteknologian isntituutti

www.infoholz.de - Saksan puu- ja metsäinfoportaali 
www.wald-online.de - Saksan metsätalouden tietoportaali

www.trada.co.uk - Englannin puuntutkimuksen ja -kehityksen järjestö
www.chilternfire.co.uk - Rakennusten testaus ja paloturvallisuus

www.ctba.fr - Ranskan puu- ja puuseppäteollisuuden tekniikkakeskus

www.woodnet.com - Belgian puualan tietoportaali

www.coford.ie - Irlannin metsätalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus

www.lvm.lv - Latvian valtionmetsät
www.silava.lv - Latvian metsätutkimuksen instituutti
www.ktc.lv - Latvian puuteollisuuden teknologiakeskus

www.mi.lt - Liettuan metsätalouden tutkimuslaitos
www.lvmi.lt - Liettuan metsähoidoninstituutti

www.woodinfo.org - Yhdysvaltojen ja Kanadan yhteinen tietoportaali
www.softwood.org - Yhdysvaltojen havupuutietoportaali Euroopassa

Puun käytön edistäminen

www.puuinfo.fi - Suomen puuinfo, tietoa puurakentamisesta, puun käytöstä ja puusta sekä alan toimijoista ja tuotteista

www.awc.org - Amerikan puuneuvosto AWC
www.woodfocus.com - Kanadan puuneuvosto
www.woodforgood.com - Puunkäyttöä edistäviä portaaleja, Iso-Britannia

www.centrum-hout.nl - Hollannin puuinfo

www.hout.be - Belgian puuinfo

www.trae.dk - Tanskan puuportaali

www.lignum.ch - Sveitsi puuportaali

Aikakauslehdet

www.ttjonline.com - Timber Trade Journal (UK), verkkopainos

www.woodmags.com - Wood Design&Building (Pohjois-Amerikka) verkkopainos, väitetään olevan maailman ainoa puuarkkitehtuuria koskeva aikakauslehti

www.holz-zentralblatt.com - Holz-zentralblatt (Saksa), verkkopainos, kansainväliset uutiset englanniksi

www.holzkurier.at - Holz Kurier (Itävalta), verkkopainos

www.jlj.gr.jp - Japan Lumber Journal, osa myös englannin kielellä

Ympäristötieto, sertifiointi

www.earthtrends.wri.org - World Resources Institute
www.ecoforestry.ca - Ekologinen metsätalous (Kanada), tutkimustietoa
www.pefc.org - PEFC kotisivu

Puupörssit internetissä

www.ihb.de - Internationale Holzboerse (Saksa), neljällä kielellä
www.fordaq.com - Belgia, Etelä-Eurooppa, Ranska, Benelux-maat
www.lesprom.com - Venäjä
www.asiatimber.net - Japani ja Aasia

 

Lähteet:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/index.html
http://www.puuinfo.fi/tee-se-itse/hyva-tietaa-puusta/puulajit
http://www.lumoverkosto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=57:puistopuidenmarginaalisten-puiden-hyoedyntaeminen&catid=12:kasvit-ja-puut&Itemid=10