Tuohi

Infopaketti tuohesta

Artikkeli tuohesta, sen ominaisuuksista ja mahdollisista käyttötarkoituksista. Artikkeli on julkaistu ProNatMat-pääjulkaisussa Promoting Natural Materials. Katso artikkeli tästä.

016-800

Tuohi

img_0054

 

Neiti taiten vastaeli: "Ehkäpä tulen sinulle,
kun kiskot kivestä tuohta, säret jäästä aiaksia
ilman palan pakkumatta, pilkkehen pirahtamatta."

 

Vaka vanha Väinämöinen ei tuosta kovin hätäile:
kiskoipa kivestä tuohta, särki jäästä aiaksia
ilman palan pakkumatta, pilkkehen pirahtamatta.
Kutsui neittä korjahansa, tyttöä rekosehensa.

Kalevala 8. runo

OMINAISUUDET:

"Tuohi on koivujen kuoren kuollutta korkkiutunutta solukkoa, joka koostuu hyvin ohuista kerroksista. Tuohi on sitkeää ja vettä läpäisemätöntä ja hyvin säilyvää."

 

"Eräs mahdollinen uusi sovellus tuohesta ovat luonnonmukaiset torjunta-aineet. Tuohen sisältämä betuliini omaa antiseptisia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä on kaavailtu hyönteismyrkkyjen raaka-aineeksi. Tuohen valkea väri johtuu juuri betuliinista." Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry

KÄYTTÖ:

Tuohta voi käyttää perinteisiin ja moderneihin käyttö- sekä taide-esineisiin, rakentamisessa tuohta on käytetty eristeenä.

 

Tuohen käyttö on ollut moninaista vuosisatojen ajan. Tuohesta on tehty mm. kontteja, virsuja, puukon tuppeja, ruoka-astioita, koreja, reppuja. Lisäksi tuohta on tarvittu köysiin, nuottaköysiin, verkon kohoihin.

Puurakentamisen varhaisimmissa vaiheissa tuohta on käytetty kaikkien puukatteiden sekä turvekatteen alla. Lisäksi tuohta on käytetty alahirsikerroksen ja kivijalan välissä estämässä maakosteuden nousua, maahan upotettujen tolppien ympärillä sekä vuoraustuohena seinärakenteissa. Tuohikatteessa, malka- eli pölkkykatossa tuohilevyjä ladottiin lappeen suuntaisesti ja päälle tuli painoksi raskaita malkapuita. Tuohi on suojannut rakennuksia homeelta, lahoamiselta, tuulelta sekä estänyt lämmöneristeiden, kuten sahanpurun varisemisen. Taloja purettaessa on huomattu, että tuoho on säilynyt lähes muuttumattomana satoja vuosia.

Lähde: Luonnonmukaiset rakennusaineet, Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru, Bengt Ludsten ja Rakennustieto Oy, 1998

SAATAVUUS:

Tuohen keruuaika on kesä-heinäkuussa. Tuohi kerätään kaadettaviksi määrätyistä puista maanomistajan luvalla. Parasta tuohta saadaan kuivalla paikalla kasvaneesta oksattomasta hieskoivusta. Saatavuus on varmaa, mutta hidasta ja keruuaika on suhteellisen lyhyt. Tuohi varastoidaan joko levyinä kasaan painojen alle tai nauhana kerälle. Säilytykselle paras paikka on hieman kostea ulkovarasto.

 

 

"Tuohikulttuurin tavoin puunjalostus on tradition vanki. Meidän täytyisi keksiä jotakin uutta, modernisoida puu ja saada sen arvostus nousemaan".

- Markku Kosonen

"Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä."

-Suomalainen sananlasku

 

Lähteet:  

 

Luonnonmukaiset rakennusaineet, Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru, Bengt Ludsten ja Rakennustieto Oy, 1998

Suomen luontoyrittäjyysverkosto
http://www.luontoyrittaja.net/219.html  

Muita linkkejä:

Pielisen museon opetussivu

Restaurointikuvasto (malkakatto)

Tuohi maailman näyttelyssä 2010, Tapio Anttila Design (pdf)

YLE, Oppiminen, käsityömateriaalit

Museot.fi

Artikkeleita:


Maailman pienimmät tuohivirsut (Iltasanomat)

Taiteilijoita: