Kivi

Kivi

_MG_1749-1024

 

OMINAISUUDET

Kivi on materiaali, joka muodostuu mineraaleista ja luokitellaan mineraalisisällön mukaan. Kivilajit jaotellaan syntytavan mukaan magmakivilajeihin, sedimenttikivilajeihin ja metamorfisiin kivilajeihin. Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Sedimenttikivet eli kerrostuneet kivet ovat syntyneet kallioperän rapautuessa, eroosiossa muodostuneiden irtainten, osin eloperäisten ainesten kulkeutuessa, kerrostuessa ja iskostuessa eli kovettuessa. Sedimenttikivien rakenne on lähes aina kerroksellinen. Metamorfiset kivet syntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessä eli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojen ja/tai suurten paineiden vaikutuksesta. Muutokset tapahtuvat aina kiinteässä tilassa.

Suomen kallioperä kuuluu vanhaan prekambriseen (ajanjakso 4 600 - 570 miljoonaa vuotta sitten) Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen eli Fennosarmatian peruskalliokratoniin, joka on eräs Euraasian mantereen vanhimmista osista. Erilaiset graniittiset kivilajit muodostavat Suomen kallioperän yleisimmän kivilajiryhmän. Niitä arvellaan olevan hieman yli puolet (52,5 %) Suomen kallioperän pinta-alasta. Yksittäisistä kivilajeista graniitti on maassamme yleisin ja on samalla myös Suomen kansalliskivilaji. Myös migmatiitteja esiintyy Suomen kallioperässä melko paljon, mutta erilaiset emäksiset kivet, liuskeet, kvartsiitit ja kalkkikivet ovat Suomen kallioperässä harvinaisempia.

KÄYTTÖ

Luonnonkiveä on käytetty luonnosta otettuina lohkareina jo varhain. Perinteisessä rakentamisessa perustukset ja sokkelit olivat usein latomuksena eli ilman laastia tehtyjä ns. kylmämuureja, jotka voitiin saumata. Laastimuurissa kivet muurataan laastilla yhteen. Suomalaiset kivilajit ovat kovia ja niiden työstäminen käsin on ollut työlästä ja hidasta. Varsinainen kivirakentaminen on muun muassa tästä syystä perinteisesti keskittynyt julkisiin rakennuksiin kuten kirkkoihin ja linnoihin.
Graniitti on yleisimpinä kivilajinamme ollut myös tärkein rakennuskivi. Kivirakentamiseen kannustettiin erityisesti 1700-luvulla. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa suomalaisessa arkkitehtuurissa puolestaan suosittiin luonnonkivijulkisivuja.

Luonnonkiveä louhitaan kalliosta isoina kappaleina ja sen jälkeen jalostetaan mekaanisesti, esimerkiksi sahaamalla ja kiillottamalla lopputuotteiksi. Luonnonkiven lopputuotteita ovat muun muassa ulko- ja sisätilojen laatat, reunakivet sekä nupu- ja noppakivet. Kiveä käytetään myös sisustuksen yksityiskohtina, takkoina, pöytälevyinä, pienesineinä ja ympäristörakentamisessa.

SAATAVUUS

Luonnonkiveä voi ostaa puutarhamyymälöistä, kivilouhimoista ja eri rakennusfirmoilta, mutta kiveä voi myös kerätä itse, kunhan muistaa kysyä luvan maanomistajalta.

LINKIT

Tietoa suomalaisista luonnonkivistä ja niiden käytöstä
http://www.finstone.fi/luonnonkivi.php

Luonnonkivi piharakentamisessa –opinnäytetyö
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33217/Kauhanen_Juha.pdf?sequence=1

Kivijalan kunnostus
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/kivijalankunnostus/

 

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivi

http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/magmakivien-luokittelu

http://www.graniittikeskus.fi/sedimentti.html

http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kallioper%C3%A4

http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rakennusmateriaaleja/fi_FI/Luonnonkivi/

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/luonnonkivet/

 

Luonnongraniitti rakennusmateriaalina: Havaintoja ja kokemuksia

Artikkeli graniittikiven käytöstä rakennusmateriaalina Virossa. Artikkeli on julkaistu ProNatMat-pääjulkaisussa Promoting Natural Materials. Katso artikkeli tästä. Artikkeliin liittyvät kuvat tästä.

 MG 1695 2400px-800